AV matskuu

Loading...

torstai 19. tammikuuta 2017

Koulutatko temppuja vai suoritusta?



Paljon olen viime aikoina pohdiskellut mitä teen 6 vuotiaan koiran kanssa treeneissä. Sehän osaa jo kaikki liikkeet, mutta saada se kokonainen suoritus kokeeseen on puuttunut. Mistä tämä johtuu? Ensimmäinen asia mitä tulee monesti mieleen on että siihen pitää saada lisää viettiä tai että se tulee saada “tottelemaan” paremmin. Noh, palloa on viskottu ja virvottu, on tehty kriteerejä ja hinkattu seuraamista, liikkeitä, noutoa ja treeneissähän nämä yksittäin onnistuukin. Sitten kuitenkin se pidempikestoinen onnistunut suoritus, jopa treeneissä on jäänyt puutteelliseksi. Aikaa on palanut (insinöörinä piti ihan laskea että paljon yli 400 tuntia:) , erilaisia kikkoja kokeiltu ja useat niistä ovatkin toimineetkin, silti miksi ei olla parempia?



Tämän talven tavoitteena on ollut tunnetilan muokkaaminen ja sitä on tehty erityisesti seuraamisen osalta.Kriteerit kuntoon eli ei yhtään askelta seuraamista huonossa tilassa (eli paikka on korrekti). Kaikki on mennyt hyvin ja tehty parasta seuraamista koskaan. Kunnes, otin mukaan enemmän ns. Kokeenomaisen tilanteen jossa siirryn aloituspaikkaan ja odottelen hetken, kokeissa tuo hetki tuntuu ikuisuudelta kun odotat paikalla oloon siirtyvän koiran pääsemistä paalulle ja ohjaajan siirtymistä piiloon ja samalla jännität pysyykö koira aktiivisena tai toiminta-alueella.

Niinhän siinä sitten kävi että nyt sen sijaan että koira olisi normaaliin tapaan laskenut viettiä (eli aktiivisuutta) se alkoikin nostamaan viettiä (turhautumaan) ja se täydellinen seuraaminen levisi käsiin, yhdessä reenissä! Siis kaikki se työ ja hinkkaaminen ei ollutkaan johtanut mihinkään.


Vai oliko? Ainakin se herätti tämän ohjaajan miettimään, miksi hinkata sitä täydellistä liikettä, kerta kerran jälkeen, vaan miksi ei vain keskittyisi siihen oleelliseen eli meidän tapauksessa pitäisi miettiä kaavion jokainen vaihe ja rakentaa suoritusta sen perusteella, vahvistaen niitä ongelma kohtia. Tässäpä siis 6 vuoden jälkeen palaamme perusasento treeniin, nyt keskittyen siihen että koiran mielentila  ja odotusarvo perusasennosta saadaan muutettua rentoutuneeseen ja aktiiviseen olotilaan, jossa koira on valmis mihin vaan. Jos tämän saan kuntoon niin sitten voidaan miettiä sitä ensimmäistä askelta, joka ei välttämättä olekaan askel...


“That’s one small step for man; one giant leap for mankind”

-Neil Armstrong-

perjantai 3. toukokuuta 2013

Ensimmäinen tavoite saavutettu

Elikäs pitkä tarina lyhyesti Lyylin kanssa käytiin BH-kokeessa ja tuomarin sanoin hyväksytty tottelevaisuus, rakkaudesta koiraurheiluun.

Alku meni ok, kättelyt ja siirtyminen ja sen jälkeen koira sivulle ja hihna irti uusi sivu käsky ja hyvä kontakti, sen jälkeen katsoin tuomarilta lupaa maahanmeno käskyyn ja seuraavan kerran kun katon koiraa niin se tsiikailee metsään ja ei ota kontaktia milään, annoin sitten maahan käskyn ja kuin ihmeestä se menikin maahan. Sitten siirtyminen ja jännittämään pysyykö siellä, no pikku avuilla pysyi, meinasi kyllä toisen koiran luoksetulo käskyyn reagoida, muttei onneksi lähtenyt.

Siitä siirryin koiran viereen ja lähti ihan kivasti mukaan ja sit pääsi suunnaton aivopieru ja kesken seuraamisen aloin kaivaa hihnaa taskusta, koiraa luulee että palkkaan =0 ja kun ei tulllutkaan meni kai hiemnan sekaisin ja sen jälkeen ei paljon kontaktia tai seuraamista ollut olemassakaan. No kaavio taaperrettiin läpi, mutta eipä paljon jäänyt jälkipolville kerrottavaa.

Sitten tollasen suorituksen jälkeen ei paljon tarvinnut kaupunki osuutta jännittää ja se menikin ihan mukavasti.

No summa summarum, nyt se on tehty kuitenkin ja nyt ainakin tietää ettei löysää voi antaa yhtään! joten ei muuta kuin lisää reeniä vaan :)

torstai 3. tammikuuta 2013

Tavoitteita vuodelle 2013

Nyt kun vuosi on aluillaan niin on hyvä alkaa tehdä tavoitteita tälle vuodelle.

Lyyli: BH, ehkä syksystä hakukoe, sekä paljon edistystä tarvitaan peltojälkeen! Sen otan aiheeksi heti keväällä. Tottiksen osalta vahvistetaan nyt saavutettua TUNNETILAA ja hiotaan liikkeitä, paljonhan tuo jo osaa, vielä vaan puuttuu et yhdistää ne kokonaisuudesksi. Jos saadaan rakennettua tuota sen nykyistä tunnetilaa vielä kestävämmäksi niin sitten aletaan hakemaan tarkkuutta ja nopeutta, mutta vielä kuljetaan ihan sen kehityksen mukaan ja yritetään saada pysymään se HYVÄ ILME!

Paavo: Paljon lenkkejä sekä yritetään kesällä saada uintia lisättyä, sekä kaikkee kivaa hubba bubbaa!

MInä: Yritän pitää palikat kasassa, vaikka välillä tuntuu että ne leviää joka toinen päivä, mutta paljon hyvää on jo saatu aikaiseksi, vaikka edistystä ohjaamiseen tarvitaan rutkasti, varsinkin PAINEEN alla. Lupaan oppia lukemaan koiraani paremmin ja tukea sitä enemmän tekemisissään!

Siinä sitä onkin tekemistä tälle vuodelle, mutta hyvä porukka on kasassa ja sillä jatketaan ja saadaan tukea ja vinkkejä eteenpäin.

Ja ai niin Lyyli saa myös uuden harrastuksen, ainakin näin alkuvuodeksi, nimittäin TÄNÄÄN alkaa meillä sakuliito kurssi, siis kolme lotkoo ja yks snaku menee tutustumaan agilityyn. Pitääpäs ottaa kamera mukaan niin saa oikein ikuistettua tuon ihmeen ;)

lauantai 29. joulukuuta 2012

Meillä juostaan!

Jouluksi lähdettiin pohjoseen lomailemaan ja mökkeilemään, mukaan pakattiin sukset ja paljon lämmintä vaatetta ja sitä tarvittiin kun jo menomatkalla pakkanen nousi 30 asteeseen ja siinä vaiheessa jo omistajakin hellyi ja siirsi koirat kärrystä autoon. Kärryssä oleva mittari näytti siinä vaiheessa -15. Kyllä perillä takkatulen lämpö tuntui vaan niiin mukavalta.



Lyyli sitten totuttuun tapaan aloitti juoksut juuri ennen lomalle lähtöä, onneksi kuitenkin tärppi päivät tuntui Paavon mielestä alkoi vasta takaisin lähtöpäivänä, joten saatiin lomailla ihan koko porukka yhdessä, eikä koiria tarvinnut eristää kuin vasta viimeiseksi yöksi.



Ja kyllä sitä huutoo on nyt täällä kotona ollutkin kun ukkelin hormoonit hyrrää... Noh vuorotellaan tarhavuoroja ja erotellaan sisällä ja kun laittaa tarpeeksi ovia kiinni ni jää isoimmat ulinat kuulematta ja saa nukkua yönsä rauhassa :)

torstai 15. marraskuuta 2012

Karhunpoika sairastaa....

Kylläpäs syksyn ankeus alkaa jo ahdistaa! Lunta kaivattaisiin niin :

että pysyis ees puoli tuntia kämppä siistinä..


ja kun on ankee syksy niin sairastellaan kaikki, niin omistaja kuin koiratkin, nuorin loukannut jalkansa ja minun tuurilla taas joku mysteeri vamma, mitä ei voi hoitaa... uusi aika taas varattuna jatkotoimiin, nyt ei jätetä kesken, kierretään vaikka kaikki maailman paikat että hoito löytyy...

Ja flunssaa päällä, toisilla kennel ja toisilla ihan vaan syys sellainen, mutta mukavasti sairastellaan kaikki kolme viltin alla :)

tuleepahan jalka potilaankin liikutus pidettyä minimissään


perjantai 29. kesäkuuta 2012

KESÄÄ!



Meillä alkaa LOMA!

Paavo saa viikoks seuraksi siskon koiran ja sen siskonki
Photo: Hoitotäti tuli :-D

Ja Lyylikin jo seuraavana aamuna hyväksyi että Sofiaki asuu meillä :)

Photo: Aamu pötköttelijät

Ja huomenna on suuntana LEhtimäki ja SPL Leiri


maanantai 28. toukokuuta 2012

Kesää!!!



Pihalla kukkii!

Käytiin me vähän reissussaki, surkeejärvellä, joka oli kaikkee muuta ku surkee. Leireiltiin monen muun sakemannin kanssa ja saatiin paljon treeniä. Pate oli mukana statistin roolissa.

Ja ilmojen hipoessa kesälämpötiloja ollaan välillä käyty varjossa metsässä