perjantai 22. marraskuuta 2019

Insinöörin näkemys, Lean/six sigma ja koirankoulutus

Aikaisemmin yhdistin Henrik Dettmanin kirjan oppeja koirankoulutukseen ja nyt törmäsin omiin muistiinpanoihin Six sigma ja Lean menetelmistä (liittyvät siis oleellisesti työhoni) ja jotenkin niistäkin löytyi yhteys koiranokoulutukseen. Nimenomaan siitä ajatuksesta että pystyykö koulutusta miettimään (toteuttamaan) enemmän sen tehokkuuden ja mitattavuuden kannalta (kaikki kun ei ole luontaisia koirankouluttajia).

Lean six sigman tavoite on 3 asiaa:
  • virheiden vähentäminen
  • varioinnin kontrollointi
  • Asiakas (tyytyväisyys)
Kuulostaa tutulta, eikö? Koiraa koulutettaessa pyrimme saamaan virheet minimiin ja saamaan suoritukset kokeesta toiseen samalle tasolle sekä kaiken teemme sen mukaan miten tuomarit antavat pisteitä (= asiakas).

Mutta sitten tullaankin siihen hankalampaan kohtaan, jossa monella varmasti alkaa tökkiä eli mittaaminen. Six sigma perustuu siis mittaamiseen ja kun menetelmää käyttää oikein päästään 1.5. sigmaan (=standardi poikkeama= keskihajonta) targetista ja virheenmahdollisuus on 3,4 virhettä/miljoona mahdollisuutta = tarkoittaa siis 99.99966% onnistumista. Kun miettii nyt kuinka usein virheitä tulee esim. kokeissa (tai harjoituksissa) niin kyllä sitä aika "sokkona ammutaan". 

Six sigmassa keskitytään nimenomaan kurinalaisuuteen ja yksityiskohtiin. Tämä tarkoittaa sitä että asiat tehdään aina niin kuin ne on määritelty ja jokainen yksityiskohta on mietitty. Sen jälkeen jatkuvalla tarkkailulla seurataan ja kun huomataan muutoksia pystytään reagoimaan nopeasti (jopa ennakkoon) ja tekemään tarvittavat muutokset/ parannukset. Kuinkahan moni harrastaja on esimerkiksi lukenut koeohjeen ja ymmärtää arvostelun perusteet? Ainakin omakohtainen kokemus silloin kun aloitin harrastuksen oli se että luin jotain ja yritin ymmärtää, mutta ei minulla ollut hajuakaan oikeasti, kun olin jo tekemässä. 😝 

Kun six sigmaa aletaan ottamaan käyttöön käytetään ns. DMAIC prosessia, Define, Measure, Analyze, Improve, Control. Define vaiheessa määritellään target (esim. kokeessa 10 pisteen liikkeestä maahanmeno), selvitetään/luodaan speksit (10-15 askelta seuraamista (koeohje), tekninen suoritus maahanmenoon ( nopea maahanmeno (ei määritelty koeohjeessa, joten täytyy määritellä itse esim. käsky->sekuntia kunnes asennossa?) ja suoraan kulkusuuntaan nähden ( mikä on suoraan?).) No tästä jo saa kuvan siitä että kuinka vaikea on määritellä asioita ja luoda ne kriteerit koiran näkökulmasta, jos näitä ei oikeasti mieti etukäteen tarkkaan. Aika usein kuulee kentällä apparin sanovan että maahanmenon nopeus oli ihan ok, mikä on ihan ok? Joko se on nopea tai sitten se on hidas. Ja ilman mitään järkevää mittaria se on täysin liukuva käsite, jolloin myöskin lopputulos on mitä nyt sattuu sinä päivänä tulemaan. Omien kokemuksien mukaan (töissä käytettynä) nimenomaan tämä Define vaihe on se kaikkein työläin ja raskain vaihe, kun haluaisi jo "päästä tekemään". Mutta kun tämän vaiheen skippaa niin itseasiassa siitä maksaa myöhemmin kalliin hinnan.



Eli niinhän se usein on että kun hutiloi siellä alkukoulutuksessa (tai paremminkin ennen koulutusta ei tehdä sitä define työtä) niin sitten sitä korjaillaan usein ja pitkään. En nyt käy sen enempää näitä muita vaiheita läpi, mutta ehkä kuitenkin vielä täytyy mainita tuosta viimeisestä eli Control vaiheesta ja sen tärkeydestä. Eli kun koko prosessi on käyty läpi niin hommahan ei todellakaan ole siinä, vaan parannuksesta on tehtävä jatkuva tapa toimia eli pitää tehdä checklistat, kuukausikatsaus suunnitelmat ja siihen liittyvien dokumenttien päivittäminen. Kun tuo alku työ on tehty kunnolla niin nämä ovat itse asiassa aika nopeita toimia ja pitää hyvin sen suunnan mitä on haluttu, sekä antaa ilmi jos jostain standardista aletaan poiketa.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti