Elämä on mennyt lähinnä viime aikoina pennun rytmin mukaan eli syödään, nukutaan ja tehdään tarpeita. Välillä yrittää saada aikaa järjestettyä Paavolle että sekin saa virikkeitä. Tosin kaikki menee nyt semmoista hulinaa että. Muutto on ensi viikolla se oma talo on vielä etsinnässä ja väliaikaismuutto tiedossa. Saa nähdä miten pentu sen ottaa, toivottavsti hyvin.
Paavolle ollaan etsitty JK1 koetta, nyt ollaan varapaikalla Hämeenlinnaan kesäkuussa... vaikee on löytää kokeita sopivan matkan päästä. Mutta on meillä nyt yksi koe tiedossa. Työkaveri sai houkuteltu toko PM:n ja kun ne on omalla paikkakunnalla ja seura maksaa osallistumisenkin niin aattelin et mikäs siinä. Vaikka kyllä jännittää se luoksepäästävyys.. pakko olis päästä sitä tässä treenaa vierailla ihmisillä... Eli siis summa summarum kiirettä ja stressiä on parhaillaan ihan kiitettävästi. Toivotaan vaan ettei viikonloppuna sada kauheasti niin saadaan muutotkin tehtyä. Onneksi ihana sisko tulee auttamaan Kuopijosta saakka :)
Ei,ei kyseessä ei ole häät, vaan viime viikkojen tapahtumat.
Meidän Rakas vanhuksemme jouduttiin viemään sateenkaari silloille. Takapää ei vaan enää kestänyt. Mutta kyllä 12 hyvää vuotta on hyvä ikä noinkin isokokoiselle urokselle. Ikävä on suuri.
Toi sun tyylisi on niin makee
Sitä moni tavoittelee ja hakee
Mä oon varmaan onnenkain tytöistä
Kun sain muistot päivistä ja öistä sun kanssa
Vaikken ikinä omaksi saisi
En hetkeekään pois mä vaihtaisi
Näytit runot ja musiikin mulle
Kaikki lauluni omistan sulle
Vannoit etten unohda koskaan
Säilyt sydämesäni aina
Annoit, annoit mulle pysyvän onnen vaikka olit vain laina
Opetit mitä vapaus tarkoittaa
Rakkautta on turhaa koittaa
Pistää häkkiin ei se siellä soita
Muuta kuin tukahdetettuja melodioita
Oon yksin mutta tuntuu kuin olisit tässä
Mulle seuraa pitämässä
Nääkin sanat sä kuiskaat korviini
Jälkesi jätät kaikkiin sävelmiini
Niin vähän mut silti kaikki sanottiin
Tunsin sut ennen kuin me tavattiin
Paljon enemmän me saavutettiin
ja sä toit sun sointisi mun musiikkiin
Muistan vielä sen miltä sä tuoksut Ja ne öiset kujienjuoksut Mä olen niin ylpeä susta Annoinko tarpeeksi arvostusta Jos koskaan mitään tarvitset multa niin pyydä Voisin kaiken sun vuoksesi myydä Ehken enää pusujasi maista Silti ei oo ketään sinun vertaista
Olet ikusesti muistoissamme, ukkeli rakas!
Mutta iloisempiin aiheisiin eli siis jotain uutta!
Lyyli tyyli saapui eilen uuteen kotiin. Matka alkoi kauhealla huuto konsertilla ja sen jälkeen tuli vähän huono olo ja muutamat ökät.Sitten rauhoituttiinkin jo huomattavasti ja loppumatka menikin nukkuen.
Uuteen kotiin tutustuminen olikin vähän jännää ja kun oli vielä vähän heikko olo ajoreissusta, niin ensin piti vähän ihmetellä, mutta sitten sai ruokaa ja heti vauhti lisääntyi. Yö menikin sitten tosi rauhallisesti ja Lyyli nukkui jopa kuuteen asti ihan kunnolla. Paavo sitä kiinnostaa hirveesti ja vielä ei oo ilman porttia annettu niiden olla keskenään, mutta aika lunkisti Paavo näyttää typyn ottavan.
Mielenkiintoisia aikoja siis edessä. Ainakin tässä vaiheessa on selvää että ruokahalua löytyy ja mamman syli on turvallinen <3
